sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Ruskaretki Lappiin 17.-24.9.2016

Oikein rauhaisaa Joulupäivää kaikille reissuja ja etenkin Lappia rakastaville.

Teimme syyskuun loppupuolella viikon ruskaretken Lappiin. Tosin tänä vuonna kävi niin, että koivuihin oli tullut jokin sienitauti, joka oli pudottanut lehdet puista jo ennen ruskan alkua. Maaruska oli kuitenkin kaunis.

Reissu oli voimauttava ja tuli todella tarpeeseen. Saimme suruviestin ystäväni poismenosta muutamaa päivää ennen reissua. Patikointi tunturissa, puhdas, hiljainen ja upea Lapin luonto oli juuri sitä mitä sielu tuona aikana kipeästi tarvitsi. Sai rauhassa kadota omiin ajatuksiin, istua mättäälle katselemaan loputonta tunturimaisemaa. Juoda termarista kahvia ja antaa ajatuksen virrata missä milloinkin. Elämä on välillä niin epäoikeudenmukaista ja käsittämätöntä. Se pakottaa meitä pysähtymään tärkeiden asioiden äärelle, halusimme tai emme.

Kuvat kertokoon reissusta enemmän kuin tuhat sanaa.
Ps. Jotain häikkään näkyy olevan taas iphonen ja bloggerin yhteensopimisessa. Iphonelta ladatut kuvat menevät näköjään hassusti yhteen putkeen, yhden kuvatekstin "alle".


Maaruskaa Vuokatinrinteillä

Ensimmäinen yö Kattivankkurissa Vuokatissa


Ensimmäinen yö vietettiin Vuokatissa Kattivankkurissa. Siitä matka jatkui Oulangan Kansallispuiston leirintäalueelle. Iltalenkillä kävimme ihastelemassa Kiutakönkään mahtavia kuohuja ja paistamassa makkarat nuotiolla.

Kiutaköngäs. Oulangan kansallispuisto.

Kiutakönkään tyrskyt.

Vaikuttava Kiutaköngäs.



Oulangasta matka jatkui kohti Kiilopäätä Kakslauttasessa. Varasimme kahdeksi yöksi vaunupaikan Suomen Latu Kiilopää lomakeskuksesta. Vinkiksi sinne meneville; kannattaa soittaa ennen menoa ja varmistaa, että paikkoja on. Leiripaikkoja on vain 15 ja ne tuntuivat olevan ainakin ruska-aikana jatkuvasti täynnä. Saimme leiripaikan kauniin tunturipuron läheisyydestä. Puron rauhoittava solina kuului vaunulle asti. Saavuttuamme Kiilopäälle, kävimme patikoimassa sen huipulla.

Reissukoira ja maaruska Kiilopään maastossa.

Kiilopäälle kipuamassa

Kiilopään huiputus. Kakslauttanen.

Upeat maisemat Kiilopään huipulta.



Leirintäalueen takana virtasi tunturipuro




Poroaita retkeilyreitillä




Maaruskaa


Retkeilijät tunturimaisemissa.
Tiistaina 20.9 patikoimme 15 kilometrin lenkin Ahopäältä ensimmäiselle taukopaikalle Rumakurulle, sieltä Luulammelle ja Kiilopään huipun kautta takaisin. Rengaslenkin maasto vaihteli kivikkoisesta polusta aina kovaan latupohjaan. Luulammen kahvilassa kävimme syömässä herkulliset munkit ja juomassa kupposet kahvia.

Kauniit ruskan värit.

Reissurusseli Ahopäälle menossa. 

Rumakurun nuotiopaikka. 

Rumakurun vanha päivätupa.

Tunturipuro

Retkeilijät matkalla Luulammen munkeilla herkuttelemaan.

Luulampi.

Maisemien ihailua Kiilopään rinteeltä Luulammen suuntaan
Kiilopäältä ajeltiin Luostolle. Luoston leirintäalue oli luokaton ja ylihintainen. Päätimme kuitenkin jäädä sinne yhdeksi yöksi, kun tarkoitus oli patikoida Luoston huipulle seuraavana päivänä. Illalla kävimme kiertämässä läheisen Ahvenlammen luontopolun. Luontopolun vierellä olisi ollut hieno ns. puskaparkki vaunulle ja autolle ihan grillipaikan lähellä. Vähän ärsytti maksaa kallis leirintämaksu, kun olisi voinut "puskaillakin" ihan ilmaiseksi. Puskaparkki löytyi vasta sen jälkeen kun olimme jo saaneet leirin pystyyn leirintäalueelle, joten se oli jo myöhäistä siinä vaiheessa.

Luosto. Ahvenlampi.




Ahvenlammen kierros oli sopiva iltalenkki.


Luoston huipulle oli satoja rappusia

Luoston huipulle kapuamassa

Rappuset ja rakkarinteet

Huipulla.

Maisemaa silmänkantamattomiin

Sääasema Luoston huipulla

Retkijalat kivikossa.

Valkonen poro Luoston tunturin rinteillä evästämässä.


Näköalapaikalla


Kuukkeli istahti kädelle syömään rusinoita


Makkaranpaistoa Tikkalaavulla


Luoston huiputuksen jälkeen paistoimme vielä reissun viimeiset nuotiomakkarat. Tulipaikalla oli kesyjä kuukkeleita, jotka tulivat syömään rusinoita kädeltäni. 

Luostolta ajelimme Vuokatin Kattivankkurin kautta takasin kotiin Etelä-Karjalaan. 

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille! Palataan taas reissujen merkeissä tänne blogiin. 

Vajaan kolmen viikon kuluttua lähdemme miehen kanssa Thaimaahan. Sieltä laittelen kuvia ainakin Instagram tilille, jota voit seurata nimellä Reissunpiala

Hyvää Uutta Vuotta!

Mutsi ja muut reissaajat


torstai 10. marraskuuta 2016

Talviloma varattuna!

Syysloman vietimme ruskaretkellä Suomen lapissa asuntovaunun kanssa. Patikoimme ja retkeilimme muutamassa kansallispuistossa. Teen postauksen tuosta reissusta tässä jonakin iltana.

Nyt kuitenkin kaukokaipuu on sen verran nostanut päätään, että varasimme tammikuun pakkasille parin viikon loman Thaimaahan Krabille. En muista edes koska olisimme viimeksi tehneet oikein kunnon aurinkoloman, ehkä pari vuotta sitten syksyllä Kreikkaan. 

Valitsimme Krabin matkakohteeksi, koska siellä voi kiipeillä. Kaksi viikkoa on ihan liian pitkä aika ilman aktiviteettiä. Toki suunnitelmiin kuuluu tehdä pitkähäntäveneillä päiväretkiä valkohiekkaisille lähisaarille, kenties snorklaamaankin päästään. 

Koh Lanta ja Koh Kradan. Krabi. Thaimaa 2013


Mukavaa alkutalvea, kai niin voi jo sanoa kun lunta tupruttaa ainakin täällä Etelä-Karjalassa melkoisesti. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin pehmeä juuri satanut lumi. (No, ehkä juuri se kuuma ja pehmeä valkoinen hiekka) 

Yritän pian saada lapin reissulta kuvapläjäystä aikaan. 

Mutsi

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Ahvenanmaan reissu

Pari viikkoa Lofottien reissun jälkeen lähdimme vähän extempore reissulle Ahvenanmaalle. Minulle Ahvenanmaa oli ihan vieras ja tuntematon kohde, mies sen sijaan on käynyt siellä useita kertoja kiipeilyreissuilla kavereidensa kanssa.

Torstaina heinäkuun 21. päivä lähdimme ajelemaan kohti Naantalia. Perjantai aamuna hyppäsimme Finnlinesin laivaan ja matkasimme Ahvenanmaalle viikoksi kiipeilemään ja lomailemaan.

Menimme torstain ja perjantain väliseksi yöksi Salorannan sfc-alueelle, joka oli n. 20 minuutin ajomatkan päässä Naantalin satamasta. Alue oli rauhallinen ja saimme paikan merenrannan lähisyydestä. Illalla vielä saunoimme yleisillä vuoroilla ja kävimme hyvissä ajoin yöpuulle. Koska satamassa piti olla perjantaiaamuna jo klo 8.00.

Aikamme jonotettuamme, pääsimme ajamaan laivaan. Rahtilaivat ovat melko "karuja" verrattuna ruotsin ja Tallinnan laivoihin, mutta emme muuta kaivanneetkaan kun edullista siirtymää Ahvenanmaalle. Meillä oli hyttikin varattuna, koska matkustimme koiran kanssa.


Laiva on lastattu karavaanareilla


   
Koiraa vähän jännitti ensimmäinen laivamatka

Iltapäivällä puoli kolmen maissa, olimme perillä Långnäsin satamassa, josta lähdimme ajelemaan kohti Puttes Campingia. Olimme katsoneet leirintäalueen jo valmiiksi etukäteen, ettei perillä tulisi sen suhteen mitään yllätyksiä. Puttes osoittautui isoksi alueeksi, ja siellä oli kaikki tarvitsemamme palvelut, tosin vähän ajan patinoimat, mutta ihan välttävät kuitenkin. Alueella oli myös vierasvenesatama ja mökkimajoitusta. 

Alue oli aivan Bomarsundin linnoituksen kupeessa, ja linnoituksen kauniissa maisemissa kävimmekin usein kävelemässä pienen iltalenkin.

Bomarsundin linnoituksen raunioita

Puttes campingin vierasvenelaiturit

Bomarsundin silta ja museo.
Koira linnoituksella
Linnoituksen raunioilla oli sodanaikaisia tykkejä




Jo heti lauantaina lähdimme kiipeilemään Kasvikenin bouderkiville Getaan. Kivet olivat helposti lähestyttävissä, eikä parkkipaikalta ollut kävelymatkaa kuin parisataa metriä. Sää oli vähän liian lämmin kiipeilyyn, koska kädet hikilovat niin kovin, eikä otteet oikein pitäneet, mutta pientä tuntumaa saatiin Ahvenamaan punaiseen graniittiin. Muutamia reittejä tuli jopa topattua (kiivettyä ylös asti).

Mies boulderoimassa Dodo-kivellä
  
Kasvikenin boulderkivillä




Päivät kuluivat lomaillessa ja kiipeillessä. Toinen paikka jossa kävimme hikoilemassa oli Getabergetillä Djupviksgrottan niminen paikka. Siellä oli jos jonkinlaista ja tasoista "palikkakiveä" työstettävänä. Sää oli taaskin aivan liian helteinen kiipeilyyn. Mutta mikäs oli maisemia ihaillessa ja eväitä syödessä kaunissa saaristolaismaisemissa.

"Hammas" kivellä Djupviksgrottanilla Getassa

Getabergetin luontopolku kulki kiipeilykivien ohi, ja reippaita patikoijia riittikin melko mukavasti. Jotkut jäivät katsomaan kiipeilyämme ja jotkut silittelemään varjossa köllöttelevää koiraamme. Hyvä-kivellä oli minulle sopivia reittejä, joten siinä tuli hikoiltua useita tunteja.

"Hyvä"kivellä Grottanilla Getassa

Getabergetillä
Mutsin yritys. Hyvä-kivi


Leirissä Puttes Campingilla.

Yhtenä iltana kävimme ajelemassa pienillä saarilla. Tiet olivat hiljaisia. Polkupyöräilijöitä oli paljon, sillä ahvananmaa on kuuluisa juuri hyvistä polkupyöräreiteistä.


Lankutusta maantiellä

Vardön saarella

Auringonlasku klo 22.30 leirintäalueen vierasvenelaiturissa
Yksi päivä pyhitettiin saarikierrokselle. Kävimme Maarianhaminassa ja Eckerössä katselemassa nähtävyyksiä. 

Pommern-laiva Maarianhaminassa

Maarianhaminan vierasvenesatamaa

Rannalla Eckerössä
Leirintäalueelta lähti luontopolku joka vei läheiselle Linnoitukselle, Notvikstornetille. Siellä kävimme ihastelemassa kaunista auringonlaskua.

Auringonlaskun aikaan
Auringonlasku Notvikstornetilla Bomarsundissa



Kastelhoman linna sijaitsi melko lähellä leiripaikkaamme, joten kävimme katsomassa senkin. emme voineet mennä linnakierrokselle sisälle, koska koira oli mukana, eikä sitä voinut jättää kuumaan autoon. Tyydyimme kiertämään linnan ulkoapäin. Hieno se oli niinkin. Linnan vieressä oli Jan Karls Gården, joka oli myöskin näkemisenarvoinen.

Kastelholman linna.

  
Jan Karls Gårdenilla
Jan Karls Gårdenin pihapiiriä



Kävimme kahvilla Uffe på bergetin kahvilassa, josta oli hienot näköalat. Kahvila on rakennettu korkealle kallion päälle, ja sen alta kulkee maantie. Kahvilassa on myös puinen näkötorni, mutta me meen kiivenneet torniin. Mies oli käynyt siellä jo aikaisemmilla reissuillaan.

Uffe på berget cafe
Uffe på berget


Getabergetin Soltunassa kävimme näköalatornissa maisemia ihastelemassa ja syömässä ravintolassa.


Näkymät tornista Soltunan sunntaan
Näköalatorni



Näkymiä Getabergetiltä merelle.

 Soltuna, Getaberget  


Soltuna, Getaberget


Viimeisen reissupäivän auringonlasku Kasvikenin boulderkivillä.
Summa summarum: 
Yllättävän paljon ehtii viikossa näkemään Ahvenanmaalla. Toki monen monta kaunista paikkaa jäi vielä odottelemaan uutta visiittiä, samoin kuin monet hienot kiipeilyreitit jäivät odottamaan uusia kiipeilykertoja. Mutta reissaamisessa on se hyvä puoli, että näihin kivoihin paikkoihin on helppo vielä palata uudestaan. Ja uskon, että ensi kesän "poikien" kiipeilyreissulle lähtee tämä tyttö mukaan. 

Paljon pelätyistä ja parjatuista punkeista ei onneksi meillä ollut harmia. Koirasta löytyi tasan yksi punkki. Iltaisin teimme huolelliset punkkitarkastukset, mutta onneksi yhtään punkkia ei meistä ihmisistä löytynyt. 

Sää suosi meitä. Pari sadekuuroa koko reissun aikana, ja nekin illalla ja yöllä. Sää oli kiipeilyä ajatellen jopa liiankin helteinen.



Långnäsin satamassa odotellaan laivaanpääsyä.
Mukava reissu ja mukavia muistoja. Nyt on töitäkin jo aherrettu kuukauden verran lomien jälkeen, ja  syyssateiden alkaessa, on ihana palata kesäreissua muistelemaan satojen kuvien muodossa. Ensi kesänä on aikomus palata ainakin Lofooteille. 
Aurinkoista loppukesää ja syksyn alkua. Palataan taas reissusuunnitelmien parissa.
Mutsi