perjantai 24. kesäkuuta 2016

Pallastunturilla patikointi ja Mellajärvi SFC

Tiistai aamupäivällä ei satanut, joten ajelimme Muoniosta Pallastunturin luontokeskukselle. Patikoimme Taivaskeron lenkin, joka kulki Pyhäkeron rinteeltä Taivaskeron huipulle ja sieltä Laukoskeron rinnettä takaisin alas luontokeskukselle. Reitin pituus oli 9km:iä ja meillä patikointiin kului 2,5 tuntia pienen pysähdyksen kera.

Taivaskeron patikointireitin alku

Autio tupa reitin varrella

Maisemaa matkan varrelta


Taivaskeron huippu

Evästauolla

Patikoinnin jälkeen lähdimme ajelemaan Rovaniemen suuntaan. Ajelimme illaksi Mellajärven SFC:n alueelle, jossa ystävällinen isäntä oli meitä vastassa. Laitoimme leirin pysyyn ja pääsimme vielä saunaankin. Olipa ihanaa käydä saunassa pitkästä aikaa. Edellisestä saunomisesta olikin jo kaksi viikkoa, mikä on paljon meille, jotka muuten saunomme lähes joka ilta. 

Mellajärven alue on kaunista kangasmaastoa ja todella siisti ja hyvin huollettu. Ainoa miinus oli mäkäräiset, joita oli todella riesaksi asti. 

Saavuimme Mellajärven SFC:iin



Laavu leirintäalueen rannalla

Käytiin saunomassa pitkästä aikaa

Mellajärvellä tein vaunuun juhannussiivouksen ja vaihdoin petivaatteet. Kyllä nyt kelpaa juhannus tulla. 

Juhannussiivous

Väsynyt reissukoira


Keskiviikko meni siivoillen ja kaupassa käyden. Illalla saunottiin ja grillattiin makkarat kodalla. Täytyy sanoa, että todella mukavaa porukkaa on Mellajärven sakki. 

Torstai aamuna kävimme pohtimaan, mitäs jos kuitenkin ajaisimme mökille savoon juhannusta viettämään. Tuumasta toimeen, leiri kasaan ja tienpäälle. Matkaa on 650 km:iä, mutta mikäs on kauniissa Suomen suvessa ajella. 

-mutsi

Saarihyppelyä ja paluu kotimaahan

Torstaina 16.6 kiipeiltiin (boulderoitiin) Henningsvaeriin menevän tien varrella useita tunteja. Maisemat olivat niin upeat, samoin ilma, että ulkona vierähti pidempään kuin olimme suunnitelleet.

Boulderointia upeissa maisemissa Lofooteilla



Perjantaina 17.6 laitettiin leiri kasaan ja sanottiin hyvästit Lofooteille. Sydän taisi kuitenkin jäädä Lofoottien vuorille ja boulderkiville, joten toivottavasti voimme vielä palata noihin mielettömiin maisemiin.

Jätämme hyvästit Lofooteille



Lähdimme ajelemaan kohti Andoyan saarta. Ajoimme Andenesin kylään, joka on saaren pohjoispäässä, tuulista länsirannikkoa pitkin.

Kaunis ranta jossain Andoyan länsirannikolla

 Päästyämme perille leiriydyimme Anedenes campingiin Atlantin rannalle, koska meillä oli tarkoitus mennä lautalla Senjan saarelle seuraavana päivänä. 

Valaiden bongausta Andenes campingilla

Tuuli oli kovaa ja yöllä vaunu heilui ja hytkyi, kuin olisi ollut lentoon lähdössä. Unta ei saatu kumpikaan. Aamulla lähdimme ajamaan Senjalle, emme menneet lautalla, koska oli niin kova tuuli ja lauttamatka olisi tehnyt meiltä yli 300 euroa auton ja vaunun kanssa. 

Ajopäivän sää oli sateinen

Ajoimme lähes koko päivän sateisessa säässä, joten vuorimaisemat jäivät pilvien peittoon. Illansuussa saavuimme Senja campingiin. 
Olimme siellä yhden yön ja sunnuntaina 19.6 kiersimme Senjan saaren "traditional turistroadin". Kierros oli noin 150km ja vei muutamalla pysähdyksellä noin kolmisen tuntia. 

Reissukoira Bergsbotnilla Senjalla

Tungenesetin näköalapaikka Senjalla

Senjan kierrettyämme lähdimme jatkamaan matkaa kohti koti-Suomea. Lähellä Skibotnia pidimme ruuanlaittotauon levähdysalueella Stortfjordissa. Siitä päätimme jatkaa matkaa kohti Kilpisjärveä. 

Saavuimme yöksi Kilpisjärvelle Saanatunturin kupeeseen puskaparkkiin. 

Puskaparkissa Suomen puolella


Vettä sateli lähes koko yön ja aamulla lämpötila oli +2 astetta. Oli tarkoitus käydä patikoimassa Saanalla, mutta vesisateen vuoksi emme menneetkään. Kyllä harmitti. Olisi ollut niin hienoa käydä Saanalla. 

Kilpisjärveltä ajeltiin vesisateessa Muonioon Harrinivan lomakeskukseen. Paikka on siisti ja kaunis, hieman ehkä päivitystä kaipaisi varsinkin kesäkeittiö. Leirintäalueen vieressä vuolaana virtaava Muoniojoki on aivan ihana. Vaunun ikkunasta saa joen kuohuja katsella. 

Leirissä Harrinivalla

Huomenna tiistaina, olisi toiveissa päästä Pallastunturille patikoimaan, mikäli sade taukoaisi. 

Reissu on mennyt kaikin puolin oikein hyvin. Koti-ikäväkään ei ole ehtinyt iskeä. Mikäs täällä ollessa kun koti kulkee mukana. Sää saisi jo hieman poutaantua.

Terveisin, 
sateeseen jo hieman kyllästynyt mutsi. 

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Roadtrippiä ja pikkukyliä

Maanantaina 13.6. herättiin sateisessa Moskenesissa. Jätettiin vaunu leirintäalueelle ja lähdettiin katsomaan lähikylät, Reine ja Å.
Reine oli niin kaunis ja idyllinen kuin olin sen kuvitellutkin olevan kuvien perusteella. Ihana pieni kalasatama veneineen ja kauniit puutalot. 

Reine, Lofootit




Oli tarkoitus huiputtaa Reinen vieressä seisova Reinebringen vuori, mutta edellinen patikointi painoi vielä jaloissa, eikä sääkään suosinut, joten päätettiin jättää huiputus seuraavasn kertaan. 
Ja kyllä, palaamme tänne vielä varmasti jonakin toisena kesänä. 

Reinestä ajelimme pikkuista, välillä yksikaistaista ja mutkittelevaa tietä pitkin Lofoottien eteläisimpään kylään Å:hon.

Å i Lofoten




Å:sta ajeltiin takaisin kiipeilypaikoille lähelle Svolvaeria, Sandvika campingiin. Siellä vietimme yhden yön. 

Sandvika camping oli kauniilla paikalla lähellä Svolvaeria

Sandvikasta vaihdoimme tiistaina takaisin Bobil Campingiin, johon tykästyimme aiemmin. Leirintäalue on hyvällä sijainnilla kiipeilypaikkoihin nähden, ja toimii hyvin tukikohtana. 

Tiistaina kävimme kiipeilemässä Henningsvaerissa. 

Kiipeilyä Henningsvaerissa



Illalla kävimme vielä yhdellä kivellä, minä kuvasin ja mies kiipesi. 

Lyngvaerin rantakiviä ilta-auringossa

Mies boulderoi ilta-auringossa

Koira nautiskelee

Illalla kuvasin reissun tähänasti kauneimman keskiyönauringon. 

Keskiyön aurinko, Lyngvaer


Tänään keskiviikkona oli välipäivä kiipeilystä ja autoilusta. Kävimme Henningsvaerin kauniissa kylässä ja vietimme aikaa vaunulla. 

Henningsvaerin kaunis kylä


Keskellä tämän kaiken kauneuden, elämää ravisutti uutinen Suomesta. Oli vedettävä hetki henkeä rantakalliolla katsellen ohi lipuvia veneitä ja pilviä. Annettava kyynelten vieriä poskille lohdutuksena ja merkkinä siitä, että elämä koskettaa ja on tässä ja nyt. 
Lämpimiä ajatuksia koti-Suomeen. Periksi ei anneta.

Elämä on hauras


Rakkaudella, mama

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Huiputusta ja maisemanvaihtoa

Päivät kuluvat hurjaa vauhtia. Ollaan oltu jo viikko reissussa. Lauantaina kävimme huiputtamassa Festvågtinden (541m) vuoren Henningsvaerissa. Puolilta päivin lähdimme patikoimaan hurjan jyrkältä näyttävää louhikkoista rinnettä.

Festfågtinden huiputus alkakoon

Jo alkumatkasta reitti tuntui vaikeakulkuiselta, ja jouduimmekin välillä kantamaan 6,5 kiloista russeliamme. Meinasi iskeä epätoivo jo ensimmäisten minuuttien aikana. Polkuja risteili useita, joten välillä valitsimme vääriä reittejä ha jouduimme hieman palaamaan takaisin. 

20 minuuttia nousua takana

Sinnikkäästi jatkoimme patikointia, vaikka reidet olivat kovilla ja hiki virtasi. Mitä ylemmäs päästiin, sitä enemmän fiilis kasvoi. 

Seuraavaksi kuvia topista. Kuvat puhukoot puolestaan. 

Pieni russeli oli innoissaan

Näkymät melkein topissa



Näkymät Henningsvaeriin

Maisemien ihastelua

Huippu

Huippufiilis oli huipulla! Ylös kipuamiseen meni aikaa 1h 50 minuuttia. Alaspäin tultiin tunnissa. 

Tarkoitus olisi huiputtaa vielä ainakin Reinebringen, mutta katsotaan toteutuuko se suunnitelma. 

Henningsvaeriin menevän tien varrella on kaunis ranta, käytiin siellä ottamassa kuvia laskuveden aikaan. Vesi on ihanan turkoosia. 

Russeli Lofooteilla

Tänään, sunnuntaina ajelimme Lyngvaerista Moskenesiin, lähes Lofoottien eteläisimpään osaan. Muutaman kilometrin päästä loppuu tie. 

Matkalla pysähdyttiin Hauklandin rannalle evästauolle, muut kuvat on lähinnä liikkuvasta autosta puhelimella kuvattuja. 

Haukland beach


Maisemaa matkalla Moskenesiin




Reittisuunnitelmia

Moskenes campingissäkin meillä on merinäköalat ikkunasta. Ollaan oltu onnekkaita näiden paikkojen suhteen. Sesonki on vasta alkamaisillaan, joten hyvin on vielä vara valita leiriytymispaikat. 

Huomenna lähdemme tutustumaan Lofoottien eteläisimpään kylään Å:hon. (Å i Lofoten)

Katsotaan vietetäänkö seuraava yö jossakin muualla kuin leirintäalueella, jospa löydetään kiva "puskaparkki". 

Terveiset kalahajuisesta Moskenesista! 
- Mutsi