Lämpöisestä ja aurinkoisesta Patvinsuon kansallispuistosta ajelimme seuraavaksi Taivalkoskella sijaitsevalle Kylmäluoman retkeilyalueelle. Sää oli ajomatkan aikana muuttunut sateiseksi ja perille päästyämme lämmintä oli alle kymmenen astetta. Perinteinen heinäkuun alun sää Suomessa.
 |
| Leiripaikka Kylmäluomalla |
Koska olemme jo parina edellisenä kesänä käyneet Hossassa, päätimme tällä kerralla mennä Kylmäluomaan, mikä oli meille uusi paikka. Hossan kansallispuisto ja Kylmäluoma sijaitsevat melko lähekkäin, ja niillä on jonkin verran yhteistä polkuverkostoa.
Kylmäluomalla on noin 90 kirkasvetistä lampea ja järveä. Paikka onkin varsinkin kalastajien suosiossa. Kirkkaista vesistöistä voi narrata mm. siikaa, taimenta ja harjusta. Metsät ovat karua mäntykangasta ja osaksi aapasoita. Soilla kasvavat hillat ja karpalot, metsissä kyspyvät puolukat ja mustikat. Sienestäjillekin löytyy männyherkkutatteja ja kangasrouskuja. (julkaisut.metsa.fi)
Kylmäluoman leirintäalue oli kauniilla mäntykankaalla lammenrannalla. Saimme vaunun parkkiin rauhalliseen niemenkärkeen. Vaunupaikat olivat mukavan isot eivätkä ne olleet ihan vieri vieressä. Yleiset saunavuorot kuuluivat leirintämaksun hintaan.
Perjantaina aamupäivällä lähdimme maastopyöräilemään Hukanharjunkierroksen. Reitti oli viiden kilometrin mittainen, ja osan siitä joutui pyörää taluttamaan, koska maasto oli ihan liian kivinen ajamiseen. Maasto oli osittain kaunista harjua joiden päältä avautuvat alueen kauneimmat maisemat ympäristöön. Polku polveili mäntymetsien läpi ja pienien kirkasvetiseten lampien ohi. Pajusalmen laavupaikkakin sattui reitille.
 |
| Hukanharjunkierros on saanut nimensä tästä harjusta |
 |
| Hukanharjulla |
 |
| Polulla |
 |
| Maisemia harjulta |
 |
| Pajusalmen laavupaikka |
Illalla vielä ennen saunaan menoa kävimme patikoimassa pienessä tihkusateessa neljän kilometrin mittaisen luontopolun. Polun varrella oli alueen luonnosta, maisemien synnystä, savotta- ja niittykulttuurista, sekä eläimistä ja luonnon erikoisuuksista kertovia opastauluja. Luontopolku kulki myös Hukanharjua pitkin. Puolivälissä reittiä oli Maantielammen kota tulipaikkoneen ja käymälöineen.
 |
| Luontopolulla |
 |
| Aapasoiden yli oli pitkokset |
 |
| Maantielammen kota |
Seuraavana aamuna matka jatkui kohti lappia ja Kiilopäätä, jossa vietimme neljä vuorokautta patikoiden ja maastopyöräillen upeissa tunturimaisemissa.
Kiilopäällä vietetyistä päivistä lisää seuraavassa postauksessa.
Aurinkoista lokakuuta kaikille! Nautitaan luonnosta ja upeista ruskan väreistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti